keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Hääpuvun metsästys

Hääpukua kävin metsästämässä jo Morsiusgallerian tullivapailla. Pyysin molemmat kaasoni mukaani makutuomareiksi. Kaksi pukua jäi Morsiusgalleriasta päälimmäiseksi mieleen, mutta ne kuitenkaan ollut täysin varma. Toinen kaasoistani suostutteli mukaansa Helsinkiin, jossa sitten kävimme vielä kahdessa liikkeessä, Stockmannin yläkerrassa olevaan White One -liikkeeseen ja Seremonia-liikkeeseen.

Pidin White One:ssa siitä, että siellä oli koroke jolle pystyi menemään ja katsomaan pukua paremmin, sekä siitä että siellä olin ainut asiakas.

Seremoniassakin olin ainut asiakas, mutta se oli vain tuurista kiinni.

Jännitin etukäteen, että miten niitä mekkoja löytyy kun olen plus-kokoa. Suurin osa puvuista ei ollut minun kokoa, mutta eipä sitä niin helposti huomannut. Olen itse n, kokoa 44. Alla olevassa shampajan värinen mekko oli muistaakseni kokoa 36, mutta hyvinhän sitä pystyi kokeilemaan, vaikka ei ihan niin hyvin varmasti istunut kuin jos olisi ollut lähempänä omaa kokoa.
Suurin osa mekoista oli liian pieniä, mutta olihan siellä pari liian isoakin mekkoa. Kokonaisuudessaan hääpukujen kokeilu oli positiivinen kokemus, enkä missään vaiheessa kokenut itseäni isoksi, vaikka osa mekoista ei ollutkaan yhtään minua varten.

Valikoiduin lopulta mekkoon, jonka mallista en ollut edes ajatellut ottavani. Ehkä White onessa kokeilemani mekot saivat hieman ajatusta toisaalle ja osasin ajatella, että kyllä tämä on ihan hyvä, vaikka aikaisemmin ajattelinkin etten ikinä! Noh, niin siinä vain kävi.
Lopulta valitsemani mekko oli halvin  kokeilemistani (poislukien yksi alennusmekko, josta en tykännyt yhtään).









Viimeinen mekko on White One:sta ja tykästyin siihen kovasti, mutta päädyin kuitenkin Seremoniasta olevaan mekkoon, josta en nyt kuvia laita tietystä syystä ;)

torstai 22. joulukuuta 2016

Save the date -kortit

Häävalmistelut jatkuvat, vaikka hiljaiseloa on ollutkin luvattoman kauan.

Blogiaiheita olisi nyt tuhat ja yksi, mutta tällä kertaa päätin paneutua Save the date -kortteihimme, jotka varmasti alkavat jo olemaan kaikilla kutsutuilla kotona (mikäli posti on ne toimittanut joulupostin mukana). Jännitin jo joulupostia niin paljon, että laitoimme postiin hyvissä ajoin ennen joulukuuta. Oletin, että jos laitan jo marraskuussa, tulisivat ne ensimmäisten joukossa. No eivätpä tulleet. Tuleva mieheni epäilikin, että meidän punainen kuori mennyt kasan alimmaiseksi kun oltiin liian ajoissa ja se alimmainen kuori jaetaankin sitten viimeiseksi! :D

MUTTA!

Herra metsästää ja minä aloitin pari kesää sitten kiekkoampumisen, vaikkakin olen vuoden aikaan luvattoman vähän ampunut. Tästä syystä halusin, että kutsussa näkyy meidän harrastukset, jotka ovat lähellä sydäntä. Koin, että virallinen kutsu ei voisi olla niin räikeän näkyvä harrastuksiimme nähden, joten mikä sen parempi kuin Save the date kortit. Niiden tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta itse halusin ne tehdä, edellä mainitustakin syystä. Plus. Olen itse kotoisin etelä-pohjanmaalta ja mieheni hämeestä, jossa häät vietetään. Pitkänmatkalaisilla täytyy olla riittävästi aikaa miettiä majoittautumisia, mikäli haluavat mökkimajoitukseen lähteä.

Sain idean kortteihin ihanasta Pinterestistä.


Muitakin hyviä vaihtoehtoja oli, kuten..


Ja...


ja...



Mutta valokuvat meistä oli paljon hankalempi ottaa, varsinkin kun tunnetusti emme kovin valokuvauksellisia ole. Helpompi oli ottaa itse kuvat omalla takapihalla jonkun puunrungon päällä. Räpsiä kuvia niin paljon kuin tahtoo ja niistä katsoa parhaat päältä. 

Ja niitä kuviahan tuli paljon...








Kokeilin erilaisia fontteja, erilaisissa asennoissa ja... Työ oli loputon. Silti vaikein päätös oli tehdä päätös, mikä olisi kaikista paras. Sitähän muuten jahkailtiin ja pitkään!! 

Lopputulos oli kuitenkin tällainen...


Anteeksi pienestä sensuroinnista.. Ajattelin sensuroida myös juhlapaikkakunnan ja päivämäärän, mutta.... Olkoon nyt näin :D
Teetin kuvat ifolorilla (9snt kpl), ostin prismasta kartonkia, leikkasin oikeeseen kokoon ja kaksipuolisella teipillä kiinnitin kuvan keskelle kartonkia.
Lopputuloksesta olen varsin tyytyväinen. Nyt virallinen kutsu voi olla klassisempi ja valtaosaa miellyttävä lopputulos, vaikkakin päätin jo, että infolehtisen otsikoksi tulee "The Hunt is Over...." jotta on pientä yhtenäisyyttä. Liika on liikaa, varsinkin kun häissämme ei kuitenkaan ole panoksia istumassa pöydässä tai mitään muutakaan sellaista. Ei nyt liikaa ahdisteta asevastaisia vieraita ;)

Pelkäsimme kovin, mitä ihmiset ajattelevat tällaisesta kortista, onko suuri paheksunta, vai mikä seuraa. Yhdeltä kutsutulta sain kuitenkin viestiä, että kiitos hauskasta ja omaperäisestä tiedotusasiasta. Silti asia vieläkin jännittää, mutta.... :)